Koin suuren järkytyksen kolmisen viikkoa sitten. Erehdyin liian monen kuukauden jälkeen astumaan puntarille. Ja tota, lukema ei todellakaan ilahduttanut minua, päinvastoin. Mä järkytyin aika kovasti. En todellakaan ollut kuvitellut painavani niin paljon! Siis raskaana ollessani olen painanut sen verran ja se on sillon jo järkyttänyt mua. Mutta mitenkäs nyt? En ole edes raskaana ja silti se lukema oli kamala. Mun teki mieli ruveta itkemään ja huutamaan, lopettaa syöminen samantien. Mut mitä se olisi auttanut? Itsehän minä olen mässäillyt ja ollut välittämättä kehostani, syönyt mitä mieli tehnyt. Joten kenen vika on painonnousu? No ehkäpä syyllistä voi katsella peilistä ihan itse. Tähän mitkään itkupotkuraivarit auta, eikä varmaankaan syömälakko.

Olen ottanut itseäni niskasta kiinni. Lopettanut turhanpäiväiset herkuttelut yms. Tarkastellut mitä suuhuni pistän. Karsinut hiilareita ja lisännyt kasviksia. Päätin että ei mitkään nutriletti tms nyt auta, mun on pakko tehdä elämänmuutos. Olen pysynyt kovana, Toni on mässäillyt karkkia tai mitä lie vieressä niin minä EN. En mä kokonaan herkkujen syömistä ole lopettanut, niitä ei vaan oikeesti pysty syömään päivittäin. Mulla ne kertyy saman tien kehoon, eikä siitä häviä mihinkään, millään! Mut en mä kaikkea voi kieltää itseltäni ja välillä pitää höllätä, esim lauantaina Ronja halusi käydä töissäni syömässä, mulla vilisi hiilarit ja kalorit silmissä mutta tottakai mäkin söin siellä! (Loppu päivänä ei kylläkään tarvinnu syödä juuri mitään kun oli koko ajan niin ähky olo!) Mun on pakko tehdä tämä itseni takia, mä haluan katsoa peiliin ja olla tyytväinen siihen joka sieltä takaisin katsoo.

Toki tässä ollut melkoisia haasteita matkassa nyt kun tää hammas on oikutellut. Yhdessä vaiheessa ei pystynyt syömään mitään kylmää, ei edes rahkaa! Ja tuntui että kehoni kuivuu kun ei pytstynyt juomaan kunnolla vettä, uskon myös että loppuviikko on haasteellista. Veikkaan että sillonkin sattuu hampaisiin jonkin verran sen leikkauksen jäljiltä. Mutta kyllä siitä selvitään, syödään vaikka jotain keittoa koko viikonloppu! Jäätelöäkin yritin yks ilta maistaa mutta se vihloi niin paljon hampaita et Toni sai sit syödä sen, haha. Jotain positiivista tästäkin vaivasta!

Ronjakaan ei onneksi ole edes kysellyt miksen syö perunaa, riisiä, pastaa tai leipää. Se on hyväksynyt kasvikset eikä ole ihmetellyt mitään. Olen pyrkinyt syömään niitten kanssa kuitenkin samaa ruokaa jottei se liikaa kysymyksiä herätä. Vaikka Ronja onkin pieni niin hän on kovin viisas tyttö, en mä halua että se jo tuossa iässä rupee jotain laihduttamisjuttuja miettimään. Eheii, antaa äitin painia näitten kanssa nyt, kyllä lapseni joskus isona sit kerkee itse. Yllättävän helppoa on ollut karsia pois turhia hiilareita, hedelmistä en ole luopunut mutta toki vähentynyt on niittenkin syöminen, ihan huomaamattomasti. Leipää en ole edes ikävöinyt mutta aamupuuroa!! On joutunut välillä syömään puuron aamulla kun on niin kovasti tehnyt mieli! Karkki-/herkkuhammasta ei juurikaan ole kolottanut, välillä on tehnyt hurjana mieli suklaata mutta se on sit menny ohi. Ostin uutta protskupatukkaa kun osui silmiini, TUPLAprotskupatukkaa.. Ja naminami, se oli hyvää ja melkein korvasi sen suklaahimon!

Eilen Ronja halusi välttämättä leipoa muffinseja, mä huokailin ja tuskailin jo valmiiksi niitä mutta tottakai jos neiti haluaa leipoa niin saahan se leipoa. Mä maistoin haukun muffinsista ja se riitti! Olen niin ylpeä itsestäni että pystyin siihen. Pelkäsin että ahmin niitä liikaa mutta EI, en syönyt edes yhtä kokonaista! Tänään iskin pussillisen muffareita Tonin mukaan töihin, poissa silmistä - poissa mielestä. Jäihän niitä tuohon pöydälle pussi, täytyy laittaa nekin pois silmistä niin on ongelma ratkaistu.

Kyllä mä pystyn tähän, mä saan takaisin oman kehoni ja pääsen näistä ylimääräisistä kiloista eroon. Olen päättänyt sen! Toki nyt on helppoo syödä säännöllisesti jne. Eri asia onkin ensi vuonna kun on aika palata töihin mutta se ongelmaa tulee sitten. Nyt taistellaan tää vuosi loppuun ensiksi ja katotaan mihin sitä ollaan päästy. Tällä hetkellä puntari näyttää -2,7kg , suunta on alaspäin. Mutta tämmöiselle ihmiselle joka haluaisi kaikki heti ja nyt on lukema aivan liian pieni.