Vihdoin ja viimein ne on ohi, ne ihanaiset ristiäiset. Että niinkin "pienet" juhlat voi viedä näin paljon aikaa. Tuntuu etten oo muuta tässä viime päivinä tehnyt kun leiponut.. Huoh! Tällä hetkellä tuntuu etten halua enään ikinä leipoa mitään, mut äkkiäkös se mieli muuttuu. Heh. Onneks äitini saapui luoksemme keskiviikkona! Ellei hän olisi tänne tullut niin en todellakaan olisi kerennyt mitään leipomaan tai tekemään. Olisi yksinkertaisesti jäänyt ristiäiset järjestämättä! On se niin kultainen ja paras, minun äiti!

Pikkumiehemme sai tänään nimen, hänestä tuli tosiaan Rasmus. Niin hienosti meni itse kastetilaisuus, jopa isommatkin lapset jaksoivat sen hienosti. Ylpeä isosisko tuli myös kuivaamaan pikkuveikan pään, se oli mielestäni ihanaa että hän malttoi sen tehdä! Muutenkin meni juhlat oikein kivasti. Mutta kyllä mä silti olen onnellinen että ne on ohi! Istun tällä hetkellä pimeessä olohuoneessa ja nautin hiljaisuudesta, tää on parasta tällä hetkellä! Varsinkin tämmöisten päivien jälkeen kun on ollut enemmän ja vähemmän hulinaa ja vilinää.

Siinä on täytekakusta kuvaa, pursotukset meni vähän p*rseelleen. Rasmus heräsi kesken kaiken ja vaati saada ruokaa heti ja samantien. Joten keskittyminen kakkuun ei enään onnistunu. Mutta ihan hyvältä se silti maistui ;D Tossuja en kerennyt uusia tekemään joten ne sai kelvata mitkä tein silloin aiemmin. Onneks kerkeen vielä harjoittelee tossuja, ties vaikka niitä vielä johonkin ristiäiskakkuun saa tehdä. Mutta ei kylläkään oman lapsen ristiäiskakkuun, mun lapsiluku on täynnä! Olen tyytyväinen tähän tyttöön ja poikaan <3

Tässä myös ihananinen kinderjuustokakku, tää oli ehkä parasta. (Niitten mun ruisneppareitten jälkeen!)

Tarjottavia tein tosiaan yllä olevat kakut, sekä tietenkin liha- ja kalavoileipäkakut. Sit keksin eilen tehdä semmosita katakrapumössöö ja laittaa ruissipsien päälle, niistä tuli ihan mielettömän hyviä! Kuviahan niistä en muistanut ottaa mut eipä se ulkonäkö niissä kummoinen ollutkaan.. Maku niissä kruunasi kaiken, nam! Niitä teen ehdottomasti joskus uudestaan, ihan vaan vaikka kotiin pieneksi napostelavaksi :D

Nyt mä otan ton mun pikkumiehen kainaloon ja painelen sänkyyn. Huomenna on uusi päivä, täytyy vielä käydä vähän Turku ihmisten kanssa leikkimässä ennen kun ne taas suuntaa sinne kauas.. nyyh!