Miltäs kakku maistui? En osaa sanoa, eikä osaa kyllä kukaan muukaan. Kakulle kävi niin miten aina olen pelännyt, kakkukupu antoi periksi ja se levisi maahan. Teki mieli ruveta itkemään mut eipä siinä ois itkut auttanu (ja meikitkin ois pilalle mennyt) joten nauru pidentää ikää! Ottihan se päähän mut eipä sille asialle mitään enään voinut tehdä. Täytyy siis selkeesti kokeilla kyseistä kakkua vielä joskus toiste, jospa silloin pääsisi maistamaan sitä.

Kekkerit meni hyvin, ilman kakkuakin. Meillä oli hauskaa! Eksyin jopa Londoniinkin (mä en niin välitä noista yökerhoista, joten oli suuri kynnys mulle mennä kyseiseen paikkaan). Enkä kylläkään usko et oisin mitään menettänyt jos oisin moisen reissun jättänyt väliin. Olisin ehkä kotiutunut aikaisemmin ja päässyt amputoimaan rinnat pois! :D Oli meinaa tuskainen yö ja päätinkin etten toiste lähde mihinkään ennen kun imetys loppuu. Se tunne oli jopa pahempi kun se kun maito nousee rintoihin (ja se on mun mielestä jo hirvee). Istuin aamulla vessan lattialla ja itkin kun sattui niin paljon. Huoh. Nyt alkaa onneks olemaan jo normaali olo.. Mut hyi yök. Tää mamma jättää riennot väliin ja keskittyy tähän vauvaan ennemmin. Katellaan sitten joskus taas sitä omaa aikaa!

Nyt mulla on jääkaapissa huomista odottelemassa Dooleys juustokakku. Saa nähä miltä maistuu, ainakin Ronja tykkäsi tekovaiheessa. Jospa tämä pääsisi pöytään asti jotta sitä päästään maistelee. Äitienpäiväkakku jonka itse jouduin tekee. Ronja kyllä vähän auttoi ja varmasti tekee joskus tulevaisuudessa äitille kakut! Tänäänkin oli touhunnut tossa omassa keittiössään ja valokuvaillut omia "annoksiaan". Haha. Oli Tonilla naurussa pidättämistä kun neiti siinä touhuilee.Selkeesti on ihan äitinsä tyttö ;)